Kysymysmerkkejä: Kuinka Muikkulan Matin Kirkolla Kävi

Esipuhe, jonka sopii lukea viimeiseksi.

Keväällä vuonna tuhat kahdeksan sataa ja usea vuosikymmen päälle oli allekirjoittaneella kuuma ja kiireinen aika. Olin laiskotellut Helsingissä tarpeekseni, juonut tuutinkia, käynyt suomalaisessa teaatterissa, riidellyt ruotsikiihkoisten kanssa — sanalla sanoen: ollut kaikin puolin vapaa Apollon poika. Elämä oli ollut kuin paljasta mäenlaskua, rahapulat ainoana, säännöllisenä poikkeuksena.

Mutta kerran loppui alamäki; elämän tanner oli tutkintojen ja tutkintolukujen jyrkän ylämaan takana; ja sitä myötenhän kävi tie.

Maalle siis, hiljaisuuteen, lukemaan!