Hiiriä ja ihmisi‪ä‬

"Hiiriä ja ihmisiä on kuin proosaksi levitetty kansanballadi ystävyydestä ja kuolemasta kalifornialaisilla laaksomailla." Savon sanomat, 1963

Hiiriä ja ihmisiä kuvaa koskettavasti särkyviä unelmia, ystävyyttä ja erilaisuuden pelkoa 1930-luvun lamavuosien Yhdysvalloissa. Vastuu ja vapaus, kiintymys ja henkilökohtainen onni asettuvat vastakkain Steinbeckin pienessä mestariteoksessa.

George ja Lennie ovat elämän heittelemiä sekatyömiehiä, jotka vaeltavat työn toivossa karjatilalta toiselle. Työtä löytyy silloin tällöin, mutta hidas ja erilainen Lennie onnistuu aina sotkemaan asiat, ja miehet joutuvat taas tien päälle. George kantaa raskasta vastuuta uskollisesta Lenniestä ja haaveilee vapaammasta elämästä. Silti heidän suhdettaan leimaa lämmin ystävyys ja yhteenkuuluvuuden tunne. George suojelee ja auttaa jättiläismäistä, lempeää Lennietä, joka rakastaa hiiriä ja muita pieniä eläimiä. Niitä Lennie aina hoivailee, mutta pienet otukset eivät selviä suurissa kourissa, ja murhenäytelmä seuraa vääjäämättä toistaan.Neuvokas George ja yksinkertainen Lennie tavoittelevat työtä ja itsenäisyyttä vaelluksellaan halki Kalifornian. Kun miehet pääsevät Soledadin karjatilalle töihin, tuntuu hetken verran kuin unelmat voisivat toteutua. He voisivat päästä elämässä eteenpäin ja kenties hankkia oman pienen tilan, josta erityisesti Lennie haaveilee. Mutta Soledadin väki on omalla tavallaan yksinäistä ja onnetonta, ja Lennie ei osaa tulkita heidän käytöstään oikein. Tilanhoitajan poika Curley asettuu Lennietä vastaan, ja katastrofi on valmis, kun Curleyn turhamainen vaimo ei harkitse tekojaan. Georgen osa on kantaa ystävyyden raskas taakka loppuun saakka.

John Steinbeck (1902–1968) kuuluu amerikkalaisen kirjallisuuden suuriin nimiin. Hänet tunnetaan ennen kaikkea rehevänä ja lämminhenkisenä ihmisen ja yhteiskunnan kuvaajana. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1962.