Vakauden kaipuu

Ulkopolitiikan jännitysnäytelmä aitiopaikalta nähtynä: näin Suomi luovi Brežnevin ja YYA-sopimuksen ajasta EU:hun läpi Euroopan kuohuvien vuosien.

Ensimmäinen perusteellinen kokonaisesitys kylmän sodan päättymisen vaikutuksista Suomen kansainväliseen asemaan.

Kansainvälinen jännitys lieveni Mihail Gorbatšovin Neuvostoliitossa käynnistämän uudistuspolitiikan johdosta 1980-luvun lopulla. Baltian neuvostotasavallat vaativat uusia vapauksia, Unkari avasi rajansa länteen, Berliinin muuri kaatui ja Saksa yhdistyi, Jugoslaviassa ajauduttiin verenvuodatukseen. Euroopan kartta oli piirrettävä uudelleen. Myös Suomen itänaapurissa kuohui. Uudistuspolitiikan vastainen vallankaappausyritys elokuussa 1991 sekoitti valtion täydellisesti ja johti Neuvostoliiton lakkauttamiseen saman vuoden lopulla. Boris Jeltsinin johdolla syntyi uusi Venäjä. Suomelle nämä dramaattiset tapahtumat merkitsivät mullistusta, joka avasi uusia mahdollisuuksia, mutta sisälsi myös suuria riskejä. Jaakko Blomberg kuvailee oivallisesti Koiviston johtamaa politiikkaa ja muiden poliittisten toimijoiden kannanottoja. Miltä Suomen poliittisen johdon toimet näyttivät kansainvälisessä kontekstissa? Suomi ei ollut Euroopan kuohuvien vuosien aikana pelkkä sivustaseurailija, vaan usein aktiivinen toimija, jonka roolista ja kannanotoista on myöhemmin kiistelty.