Daavid vs. Goljat

Daavid vastaan Goljat on Pentateukin kohta, joka kuvaa parhaiten ihmisten maailmaa: jatkuvaa valtataistelua. Jos raamatunkohta on optimistinen antaessaan voiton talonpojalle, näyttäisi siltä, että "Jumala on kuollut". Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on näennäistä, suuri voittaa aina pienen, köyhät häviävät rikkaille, ja niin maailma jatkuu. Manifestin pystyttäminen kaikkien yhteiskunnan häviäjien kunniaksi ei toista Marxin johtamaa taistelua, joka yllytti proletariaatin kapinaan. Ongelma viedäänkin tässä päinvastaiseen suuntaan esittämällä teksti, jossa ylistetään liberalismia, ainoaa oppia, joka takaa, että kaikki pääsevät lähtötilanteestaan työvoimansa ansiosta. Pitäisikö meidän sitten kiinnittää huomiota jokaiseen "pahaan neroon", joka vakuuttaa meille, että hän haluaa karismansa avulla alempien luokkien hyvää?