Anna mun kaikki kestä‪ä‬

Monessa tehtävässä kouliintunut sovittelija kertoo, kuinka rauhaa rakennetaan käytännössä. Kirja on kädenojennus kaiken aidon vuorovaikuttamisen suuntaan.On harhaluuloa, että aktiivinen kuunteleminen olisi helppoa. Se ei ole vain sitä, että itse lakkaa olemasta äänessä. Kaikkien neuvottelujen ensimmäinen askel on taito pysähtyä ottamaan toisen viesti vastaan. Vasta sen jälkeen voidaan edetä sovittelun seuraavaan vaiheeseen osapuolten väliseen luottamukseen. Luottamusta ei voi opetella kirjoista. Se saavutetaan tekemällä kotitehtävät ja tarvittava jalkatyö: käydään kylässä, puhutaan puhelimessa, kerrotaan tarinoita. Kun välit olivat näin tulehtuneet, olimme tietysti varanneet kaksi eri ruokailutilaakin. Mutta meidät yllätettiin taas yhteisruokailussa ei kumpikaan näkisi mitään ongelmaa. Ja ruokatauolle sermien takaa tuli iloisia delegaatioiden jäseniä, jotka sekottuivat keskenään,ja kaikkein eniten asiaa palestiinalaisilla tuntui olevan israelilaiselle upseerille, jota kokoushuoneessa ei edes haluttu nähdä tai kuulla. Anna mun kaikki kestää. Sovinto ei synny, mutta taidolla ja sinnikkyydellä se on rakennettavissa. Näistä taidoista Pekka Haaviston kirja kertoo. Rauha on niin iso kala, että sitä kannattaa onkia, vaikka ei heti nappaisikaan.