Petsamo – Suomen siirtomaa

Unelmien maa Jäämeren rannalla.

Vuosien 1920–1944 ajan Suomen hallussa oli pohjoisessa Jäämeren rannalla kaistale, joka nähtiin Suomen siirtomaana. Millainen on Petsamon historia?

Petsamossa rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kansallisia tavoitteita, kansojen välisiä suhteita ja erontekoja. Suomalaiset pyrkivät tekemään tästä rajaseudusta kotiseutunsa vieden sinne kulttuurinsa ja koulujärjestelmänsä sekä yrittäen suomalaistaa sen monietnisen ja -kulttuurisen väestön. Petsamo sidottiin emämaahan niin asuttamisen, matkailun, kirjallisuuden ja teollisuuden kuin kunnianhimoisten liikennehankkeiden, kuten Jäämerentien, avulla. Siirtomaa-aika loppui kuitenkin yllättäen, kun hävityn sodan seurauksena Petsamo luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Petsamo – Suomen siirtomaa nostaa esille asuttajien näkökulmia, mutta myös alueella liikkuneiden matkailijoiden sekä taitelijoiden ajatuksia Petsamosta – alueen kolttasaamelaisen väestön kokemuksia Suomen siirtomaan alkuperäisinä asukkaina unohtamatta.

FT Janne Lahti on yleisen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja vanhempi tutkija Linné-yliopistossa Ruotsissa. Hän on erikoistunut asutuskolonialismin ylirajaisiin ja globaaleihin historioihin.

FT Sonja Tanhua on väitellyt vuonna 2023 saamelaisen kulttuurin oppiaineesta. Tanhua on tutkinut Petsamon ja kolttasaamelaisten historiaa ja kulttuuria jo yli kymmenen vuoden ajan.   

FT Elina Arminen on kirjallisuuden vanhempi yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti. Hän on perehtynyt kaunokirjallisiin ja visuaalisiin aineistoihin pohjoista koskevana kulttuurisena muistina.

FT Peter Stadius on historioitsija ja pohjoismaiden tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkimuksessaan keskittynyt Pohjoismaihin alueena, niin ulkoa nähtyinä stereotypioina kuin sisäisesti toteutettuna yhteistyönä.